Asianajotoimisto Kim Åstrand logo

Asianajotoimisto Kim Åstrand

Till startsidan

Usein kysytyt kysymykset

Tällä sivulla olemme koonneet vastauksia yleisimpiin kysymyksiin oikeudellisten palvelujemme alueilta. Tavoitteemme on tarjota sinulle nopeaa ja selkeää tietoa, joka helpottaa oikeudellisia asioitasi. Jos et löydä vastausta kysymykseesi täältä, älä epäröi ottaa meihin yhteyttä saadaksesi lisäneuvoja.

Sopimusoikeus

On aina tärkeää lukea sopimus huolellisesti ja ymmärtää sen sisältö ennen allekirjoittamista. Tarkista sopimusehdot, mahdolliset sanktiot ja velvoitteet. Varmista, että sopimus ei ole ristiriidassa Suomen lain kanssa ja että se on tasapainoinen molemmille osapuolille. Jos olet epävarma, suosittelemme kääntymään asianajajan puoleen, jotta vältät tulevaisuudessa mahdolliset oikeudelliset ongelmat.

Sopimusrikkomuksessa tulee ensin dokumentoida tilanne ja ottaa yhteyttä toiseen osapuoleen yrittäen ratkaista riita. Jos tilanne ei ratkea, voit palkata asianajajan ja viedä asian tarvittaessa oikeuteen tai välimiesmenettelyyn Suomen sopimuslain sääntöjen mukaisesti.

Kyllä, Suomessa suulliset sopimukset ovat juridisesti sitovia, mutta niitä voi olla vaikea todistaa riitatilanteessa. Siksi on aina turvallisempaa laatia kirjallisia sopimuksia, joissa ehdot on selkeästi määritelty.

Suomessa vaatimusten vanhentumisaika on pääsääntöisesti kolme vuotta vanhentumislain mukaan. Tietyissä sopimustyypeissä voi kuitenkin olla muita aikarajoja. Kysy asianajajalta, jos olet epävarma.

Sopimuksen tarkistamisessa asianajaja käy läpi sopimuksen sisällön varmistaakseen, että se on lain mukainen, oikein muotoiltu ja suojaa etujasi. Tarkastus tunnistaa myös mahdolliset riskit ja antaa parannusehdotuksia.

Yhtiöoikeus

Yhtiömuodon valinta riippuu liiketoiminnan laajuudesta ja tarpeista. Suomessa yleisiä yhtiömuotoja ovat toiminimi, osakeyhtiö ja osuuskunta. Osakeyhtiö on usein sopiva, kun vastuu on suurempi. Asianajaja voi auttaa sinua valitsemaan oikean yhtiömuodon.

Osakassopimus säätelee osakkeenomistajien välistä suhdetta. Sen tulisi kattaa omistajien oikeudet, päätöksentekoprosessit, voitonjako ja se, miten riidat ratkaistaan. Käänny asianajajan puoleen, jotta luodaan sopimus, joka noudattaa Suomen yhtiöoikeutta.

Suomessa osakeyhtiössä hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toiminnasta ja taloudesta. Osakkeenomistajat riskeeraavat vain yhtiöön sijoittamansa pääoman, mutta hallituksen jäsenet voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen osakeyhtiölain rikkomisesta.

Ei, Suomessa toimitusjohtaja ei kuulu työsopimuslain piiriin, eikä hänellä ole samaa irtisanomissuojaa kuin tavallisilla työntekijöillä. Toimitusjohtaja on usein työsuhteessa erillisellä toimitusjohtajasopimuksella, joka säätelee työsuhteen ehtoja, myös irtisanomista. Tällaisiin sopimuksiin sisältyy yleensä määräykset irtisanomisajasta ja mahdollisesta erorahasta. Siksi on tärkeää, että toimitusjohtaja neuvottelee selkeän sopimuksen, joka suojaa hänen etujaan tehtävän päättymisen yhteydessä.

Yrityksesi suojaamiseksi osakkaiden välisessä riidassa on tärkeää laatia selkeä ja hyvin muotoiltu osakassopimus. Sopimuksen tulisi säädellä tärkeitä asioita, kuten päätöksentekovalta ja se, miten riidat ratkaistaan (esimerkiksi sovittelun tai välimiesmenettelyn avulla). Varmista, että kaikki osakkaat ymmärtävät ja hyväksyvät ehdot. Vakavissa riidoissa voi olla tarpeen hankkia oikeudellista apua suojellaksesi yrityksesi etuja ja estääksesi pitkäkestoisia vahinkoja.

Kiinteistöoikeus

Ostajalla on vastuu tutkia kiinteistön kunto ennen kauppaa. Tämä sisältää rakennuksen kunnon, oikeudellisten asiakirjojen ja mahdollisten rasitteiden tarkastamisen. Kaupan jälkeen löydetyt puutteet voivat olla vaikea korjata.

Kiinteistön myyjänä Suomessa olet vastuussa piilevistä vioista jopa viiden vuoden ajan kaupan jälkeen, maanvuokralain mukaan. Tänä aikana ostaja voi vaatia korvauksia, jos vika on merkittävä ja oli olemassa kaupantekohetkellä.

Kyllä, Suomessa voit purkaa kiinteistökaupan, jos kaupassa on merkittäviä vikoja tai jos sopimusta ei noudateta oikein. Ostaja voi purkaa kaupan, jos kaupanteon aikana ei havaittuja piileviä vikoja löytyy tai jos myyjä on rikkonut sopimusehtoja. Kaupan purkaminen on tehtävä vuoden kuluessa virheen havaitsemisesta. Kaupan purkamiseen liittyy usein oikeudellista neuvontaa varmistaakseen, että kaikki vaatimukset täyttyvät.

Rasite on kiinteistölle liitetty oikeus, kun taas käyttöoikeus on henkilölle liitetty oikeus. Rasite on yleensä pysyvä, kun taas käyttöoikeus voi olla määräaikainen

Lainhuuto on todistus siitä, kuka omistaa kiinteistön Suomessa. Se rekisteröidään Maanmittauslaitokseen (Maanmittauslaitos) ja vaaditaan kiinteistökaupassa. Lainhuutohakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa kaupasta, ja maksut sekä luovutusvero maksetaan rekisteröinnin yhteydessä.

Yritysjärjestelyt

Yrityksen siirrossa Suomessa tulisi määrittää kauppahinta, omaisuus, velat, sopimukset ja henkilöstö. Sopimuksen tulee noudattaa Suomen lainsäädäntöä, ja due diligence -prosessi on suositeltavaa riskien minimoimiseksi.

Osakeyhtiöiden fuusio on monivaiheinen prosessi, joka vie tavallisesti noin 5-6 kuukautta. Tämä aika kattaa kaikki tarvittavat vaiheet, kuten fuusiosuunnitelman laatimisen, velkojille ilmoittamisen hakemuksen, fuusion toteuttamisen ja lopputilinpäätöksen.

Kyllä, Suomen työlainsäädännön mukaan henkilöstö on informoitava muutoksista, jotka vaikuttavat heidän työehtoihinsa. Riippuen työntekijöiden määrästä, voi myös yhteistoimintaneuvottelut olla tarpeen.

Kyllä, mutta ostajalle on annettava tietoa yrityksen veloista. On tavallista, että due diligence -prosessi käytetään yrityksen taloudellisen tilanteen selvittämiseksi.

Due diligence on kattava tarkastus yrityksen liiketoiminnasta, taloudesta ja oikeudellisista sitoumuksista. Se auttaa ostajaa tekemään hyvin perusteltuja päätöksiä yrityskaupoissa.

Työoikeus

Työntekijän irtisanomisessa Suomessa vaaditaan asiallinen peruste työsopimuslain mukaan, kuten työvoimapula tai vakavat laiminlyönnit työntekijältä. Irtisanomisaika riippuu työsuhteen pituudesta ja on säädelty lain tai työehtosopimuksen mukaan. Työnantajan on annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus ja joissain tapauksissa on ensin käytävä yhteistoimintaneuvottelut.

Kyllä, työsopimusta voidaan neuvotella Suomessa, mutta vain, jos sekä työnantaja että työntekijä ovat samaa mieltä. Työsopimuslain mukaan yksipuoliset muutokset sopimusehtoihin eivät ole sallittuja. Jos työnantaja haluaa muuttaa ehtoja, kuten palkkaa tai työaikaa, työntekijän suostumus on tarvittava, ellei muutokset johdu merkittävistä ja pysyvistä muutoksista työnantajan toiminnassa, kuten taloudellisista, tuotannollisista tai organisatorisista syistä.

Työehtosopimus on työnantajan ja ammattiyhdistyksen välinen sopimus, joka säätelee työehtoja, kuten palkkaa, työaikoja ja lomia. Suomessa työehtosopimus on sitova työnantajille, jotka ovat jäseninä työnantajajärjestössä. Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, sitä on noudatettava myös niillä työnantajilla, jotka eivät ole järjestäytyneitä.

Suomessa yhteistoimintaneuvottelut on käytävä, kun yritys, jossa on vähintään 20 työntekijää, suunnittelee merkittäviä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa henkilöstöön, kuten irtisanomisia, lomautuksia tai organisaatiomuutoksia. Neuvottelut on käytävä hyvissä ajoin ja yhteistyölain mukaan, ja niiden tarkoituksena on löytää ratkaisuja yhteisymmärryksessä työntekijöiden kanssa.

Työoikeudelliset konfliktit Suomessa tulisi käsitellä ensin työnantajan ja työntekijän välisellä vuoropuhelulla. Jos ratkaisua ei saavuteta, ammattiyhdistykset tai työnantajajärjestöt voivat toimia sovittelijana. Viime kädessä asia voidaan viedä työtuomioistuimeen, jos kyseessä on työehtosopimusriita, tai käräjäoikeuteen muiden riitojen osalta. Juridinen neuvonta on suositeltavaa.

Perintöoikeus

Testamentin tulee olla kirjallinen, allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan vahvistama. On tärkeää noudattaa perintökaaren muodollisia vaatimuksia. Juridinen apu on suositeltavaa.

Jos Suomessa ei ole testamenttia, perintö jaetaan perintökaaren mukaan. Perilliset jaetaan perintöluokkiin: ensin perintö menee lapsille ja heidän jälkeläisilleen, sitten vanhemmille ja sisaruksille. Jos perillisiä ei ole, perintö menee valtiolle. Leskellä on oikeus asunnon käyttöön, mutta hän ei ole suoraan perillinen.

Perintöriitojen välttämiseksi Suomessa on tärkeää laatia selkeä ja pätevä testamentti, joka ilmaisee tahtosi. Kommunikoi avoimesti perillistesi kanssa toiveistasi ja jaa perintö oikeudenmukaisesti. Varmista, että testamentti täyttää lain vaatimukset ja että se on asianmukaisesti todistettu. Ota tarvittaessa yhteys asianajajaan varmistaaksesi, että kaikki oikeudet ja velvollisuudet otetaan huomioon.

Kyllä, Suomessa perillisten on maksettava perintövero saamastaan perinnöstä. Veron määrä perustuu perinnön arvoon ja perillisen sukulaisuuteen vainajaan. Mitä läheisempää sukulaisuutta, sitä alhaisempi vero. Perintöveroprosentit vaihtelevat perinnön arvon ja perillisen suhteen mukaan.

Suomessa testamentti voidaan riitauttaa, jos on päteviä syitä, kuten muotovirheitä tai jos testaattori ei ollut täysissä järjissään testamenttia tehdessään. Testamentin riitauttamiseksi on jätettävä kanne käräjäoikeuteen kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksi saamisesta. On tärkeää saada juridista neuvontaa varmistaaksesi, että sinulla on oikeus riitauttaa testamentti ja että prosessi etenee oikein.